|
Elämme kevättä 2005. Olen lähdössä huhtikuun lopussa hiihtovaellukselle Lappiin kolmen muun miehen kanssa. Olen harjoitellut koko talven vaellusta varten ja koen olevani hyvässä fyysisessä kunnossa.
Noin viikkoa ennen lähtöä alan tuntea epämääräistä lievää rintakipua, hengenahdistusta ja voimattomuutta. Mitään tällaista en ole ennen kokenut, huolestun, mitä tämä on ?
Sunnuntaina 17.4.2005 hakeudun päivystykseen, jossa minulta otetaan sydänfilmi sekä verikokeita. Kaikki näyttää olevan normaalia.
Seuraavalla viikolla oleva hiihtovaellus suositellaan jätettävän väliin. Sydänlihastulehdus on vakava asia, sanoi lääkäri, uskon sen ja jätän vaelluksen väliin, vaikka kuinka harmittaa.
Oireet jatkuvat ja menen työpaikkalääkärille Medivireeseen. Tehdään uusia tutkimuksia: keuhkokuvat, verikokeet verenpaineenmittaukset jne. Syntyy epäily keuhkokuumeesta. Sairaslomalle ja lääkekuuri. Lääkärintodistuksessa lukee: Infektio respiratoria superior acuta.
Viikon sairasloma ja lääkekuuri eivät tehonneet. Viikko sairauslomaa lisää. Toukokuun alussa
takaisin Medivireeseen, josta lähete Oys:iin.
Koko päivän jatkuneiden tutkimusten (verikokeita, sydänfilmi, keuhkokuvat, varjoainekuvat, arterianäytteet) jälkeen 2 viikon sairasloma, diagnoosina nyt Infektio resp. superior prolongata.
Mitään oireita selittävää ei edelleenkään löydetty, mutta paljon on sairauksia pystytty sulkemaan poiskin. Tämä helpottaa hieman epävarmuutta.
Kaksi viikkoa kuluu taas. Oireet pysyvät ennallaan. Medivireestä jälleen viikon SVA. Ja jälleen viikon kuluttua. Nyt kirjoitetaan 2 vk, aina siihen saakka, kun mennään taas 13.6.2005 OYS:iin tutkimuksiin keuhkopolille. Sitä ennen on sairaalasta laitettu PEF-seuranta lääkkeen kera ja ilman, ysköstutkimukset ja virtsan vrk keräilyt.
Puhaltelen silmät sumeina keuhkolaboratorion tutkimuksissa. Normaaleja tuloksia, tietenkin.
Nyt tulee epäily sarkoidoosista, mutta lisädokumentaatiot tullaan hakemaan. Sairauslomakierre kuitenkin loppuu ja pääsen palaamaan töihin, vaikkakaan en tunne itseäni terveeksi vieläkään.
Seuraava operaatio onkin sitten keuhkotähystys eri näytteineen. Operaation tehnyt lääkäri sanoi tähystyksen jälkeen seuraavaa : ”Länsimainen lääketiede on nyt tehnyt kaikki tehtävissä olevat
olevat tutkimukset, mitään oireita selittävää ei ole löytynyt. Keuhkosi ovat täysin terveet”
Pitäisikö tästä olla nyt olla hyvillään vai entistä enemmän huolestunut ? No, tutkimuksia jatketaan nyt kuitenkin sydänpuolella..
Heinäkuussa 2005 lähden Lappiin vaellukselle, jossa kannan vajaan viikon ajan raskasta rinkkaa. Vielä automatkalla rinnassa tuntemuksia rinnassa, mutta rinkan selkään laittamisen jälkeen kaikki vaivat häviävät. Koko vaelluksen aikana ei ole mitään ongelmia, mikä tuntuu itsestänikin ihmeelliseltä.
Heinäkuun lopulla tulee äkillinen voimakas huimauskohtaus töissä, josta lääkäriin ja yksi päivä sairaslomaa. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään.
Tilaan ajan hierojalle, josko hartiat olisivat jumissa ja huimaus johtuisi siitä. Ei ollut, lievää huimausta edelleen.
Medivireessä huimauksen johdosta eri tutkimuksia ja lähete 19.8.2005 neurologille.
Medivireen tutkimuksissa tai neurologillakaan ei löydy taaskaan mitään selittävää huimaukselle. Neurologin dg Vertigo NAS.
OYS:n kardiologiselle osastolle tutkimuksiin 26.8.2005. Sydänfilmi, ultraäänitutkimus ja rasitus EKG – kaikki tulokset normaalit.
Tuntemukseni terveydentilastani eivät vain vieläkään vastaa tuloksia. Jatkan kuitenkin normaalia elämää, työssä käyden.
Loppuvuodesta 2005 vasen olkapääni alkaa oireilla. Käyn muutaman kerran hierojalla, mutta en saa tästä apua.
Vaikka olen aina luottanut pelkästään länsimaiseen lääketieteeseen, päätän nyt kokeilla jotakin muuta vaivoihini ja menenkin keväällä 2006 naprapaatti Juhani Karjalaisen vastaanotolle
Naprapaatti kysyy tietenkin syytä vastaanotolle tulooni. Kerron vasemman olkapääni oireilusta. Karjalainen tekeekin lisäkysymyksiä, mm. onko minulla ollut epämääräisiä sydän- tai keuhkotuntemuksia, huimausta ja huonoa oloa, käden puutumista tms.
Ihmettelen, miten nämä voisivat liittyä olkapääkipuuni. Pian saan vastauksen ihmettelyihini. Olkapäätutkimusten jälkeen, Karjalainen tutkii yläselkääni mm. ollessani mahallaan hoitopenkillä ja painelee ”sievästi” peukalollaan rintarangasta eri kohdista ja kysyy, että koskeeko tähän ? Yhdessä kohdassa käy niin kipiää, että voisi luulla hänen painavan puukolla.
Kysyessäni syytä tähän, saan vastaukseksi, että kyseessä on rintarangan ”heikoin” kohta. Th 4-Th 5-tason fasettilukko (vasen puoli) voi olla syynä olkapäävaivaani sekä myös muihin oireisiini, joihin ei ole löytynyt selitystä koululääketieteen edustajilta.
Lukko pitää tietenkin avata ja se onkin mielenkiintoinen operaatio. Ennen käsittelyä Karjalainen kertoi, mitä on tulossa.
Hoidossa on neljä vaihetta : hieronta, kävely selässä (mobilisaatio) , painelu (manipulaatio) ja painiottelu (manipulaatio), ratkaiseva käsittely. Hieronnan jälkeen naprapaatti ”käveli” käsillään monta kertaa selässäni, tämä jo tuntui hyvältä. Sen jälkeen alkoi rintarangan painelu sen molemmin puolin hengityksen tahdissa. Ranka rutisikin kuin pärekori.
Lopuksi makasin selälläni, kädet niskan takana, naprapaatti laittoi toisen kätensä (nyrkin) selkäni taakse ja toisella piti kiinni kyynärpäistäni ja kiersi, nosti ja painoi samanaikaisesti. Käsittely muistutti mattopainia, sillä erotuksella, että minä en saanut painia lainkaan vaan hävisin suosiolla molemmat erät. Nyt rutinaa kuului selkeästi enemmän yläselkäni vasemmalta puolelta.
Hoito uusittiin 3 päivää myöhemmin, minkä jälkeen olkapäävaivani oli täysin poissa, enkä myöskään ole tuntenut sen jälkeen minkäänlaisia sydän- tai keuhko-oireita eikä huimaustakkaan ole esiintynyt. Vaikka hävisin painiottelut, tunsin voittaneeni paljon, olin täysin terve.
Kysyessäni, miksi rinkan kantaminen helpotti oireita. Karjalainen arveli, että raskas ja oikeanmallinen rinkka on tukenut ja ”hoitanut” koko yläselkää ja pitänyt sen jäykkänä ja samalla pitänyt fasettilukko-oireet poissa.
Itselläni on vain tullut mieleen tämän ”sairauden” jälkeen, olisiko kenelläkään lääkärillä ollut mahdollisuutta ”ulottaa” tutkimuksia selkärangan puolelle ja vaikkapa peukalolla painelemalla löytää rintarangan kipeimmän kohdan, fasettilukon (Th4/Th5) alueelta, jonka tiedetään aiheuttavan tällaisiakin oireita.
Kaikkia lääkäreitä ja muita minua tutkineita henkilöitä kiittäen.
Haukiputaalla 13.3.2007
Jorma Leskelä
Jokikyläntie 113
90840 Haukipudas
|